Sisäsiisteys

Pentu sisäsiistiksi

Sisäsiisteys - tai sen puuttuminen - on yksi ihmisten hermoja eniten rassaavista ongelmista. Hymy on tuskin herkässä, kun muka ulkoilutettu koira äkistääkin kakkaran keskelle olohuoneen mattoa tai pissaa lattialle tippuneen paidan päälle.

Tuhannet vuodet ihmisen kanssa eivät ole tehneet koirasta enempää ihmisen kaltaista. Se on edelleenkin susi, vaikka ulkonäkö saattaakin joskus pettää, ja tämän asian ymmärtäminen tekee siisteyskasvatuksesta helpompaa.

Omaa pesää ei liata

Sudet nukkuvat pesässään, eivätkä ne normaalisti likaa nukkumapaikkaansa.  Pentu pitää petiään pesänä. Kaikki pesän ulkopuolella on sille luonnostaan hädänhelpotusaluetta. Sinun tehtäväsi on opettaa pennulle, että tämän pesän ulkopuolella on tietty alue - asuntosi! - johon ei vielä saa kyykistyä, pitää odottaa että pääsee ovesta ulos.

Ulos usein ja säännöllisesti

Mitä useammin pentu pääsee ulos, sitä nopeammin se oppii sisäsiistiksi. Pennun pitää päästä ulos ainakin heti herättyään, puolen tunnin sisällä ruokailusta sekä ennen kuin se käy nukkumaan, mieluiten vielä näidenkin välillä. Pennut eivät pysty pidättelemään pitkään. Rakon ja suolen hallinta kehittyy iän mukana aivan kuten ihmislapsillakin.

Jos teillä on oma piha, pentu tulee kesällä ja sinulla on paljon aikaa, mielestäsi saattaa olla hyvä idea olla pennun kanssa jatkuvasti ulkona. Tämä ei valitettavasti takaa sisäsiisteyden kehittymistä, koska pennulle ei synny rutiinia mennä ja myöhemmin pyytää ulos hädän tullen.

Kehitä pennulle säännöllinen elämänrytmi. Ruoki säännöllisiin aikoihin ja vie se säännöllisesti ulos. Jos pennulla on ruokaa koko ajan naposteltavana, se tuottaa myöskin ulostetta koko ajan. Syötä laadukasta koiranruokaa, halpaa merkkiä joutuu syöttämään suuria määriä ja niinpä toisestakin päästä tulee ulos ainetta suuria määriä. Jos pentu viihdyttää itseään latkimalla vettä huvikseen (jolloin se tietysti joutuu pissaamaankin useammin), pidä vesikippoa lattialla vain ruokailun yhteydessä.

Pienten vikkelyys voi olla hankalaa

Kääpiökoirilla sisäsiistiksi oppimiseen kuluu usein paljon pitempään kuin isommilla lajikumppaneillaan. Tähän saattaa olla monia syitä: sen tosi seikan unohtaminen että kääpiökoirien rakko on kääpiökokoinen; kääpiön kanssa monesti asutaan kerrostalossa eikä päästä tarpeeksi usein ja nopeasti ulos. Yleisin syy on kuitenkin se, että pikkukoira on vikkelä kyykistymään ja jatkamaan taas elämäänsä, eikä omistaja ehdi reagoida. Jos siis pikkukoirasi siisteysopetukseen kuluu tuhottoman pitkä aika, älä hermoile - se on tavallista.

Tee oikein tekemisestä tapa

Koirat ovat tapaeläimiä. Ne tekevät asiat mieluusti kuten aina ennenkin ja siinä paikassa kuten ennenkin. Tämä koskee myös pissaamista ja kakkaamista. Anna koiran toimittaa tarpeensa vain siinä paikassa, jossa se myöhemminkin saa niin tehdä.

Pidä pentua koko ajan silmällä sen ollessa sisällä. Koko ajan tarkoittaa juuri sitä. Et saa silloin katsoa telkkaria etkä sekoittaa salaattia. Kun pentu on vapaana asunnossa, jonkun pitää koko ajan katsoa sen perään. Vain näin huomataan hädän ensi merkit. Jotkut koirat oppivat pyytämään ulos, kun hätä on, mutta eivät kaikki. Jos pentusi pääsee tirauttamaan lätäkön poissa ollessasi, et mene ainakaan eteenpäin opetuksessa. (Jos sinun on jätettävä pentu hetkeksi, laita se niin pieneen tilaan, ettei se voi erottaa toista päätä makuupaikakseen ja toista vessakseen. Tällaiseen pieneen tilaan pentua ei saa jättää 0,5-1 tuntia pidemmäksi aikaa. Jos pennun pitää valita räjähtämisen ja helpotuksen välillä, se kyllä valitsee helpotuksen, vaikka olisikin "pesässään", ja tällöin olet ottanut suuren askeleen taaksepäin.) Jos siisteyskasvatuksen kestolla ei ole sinulle suurta merkitystä, sinun ei tarvitse olla vahtimisessa niin tarkka. Saat jopa nukkua yösi keskeytyksittä. Vaivannäöllä ja uhrauksilla voit kuitenkin lyhentää opetusaikaa huomattavasti. Parempi kertarutina kuin ainainen kitinä, vai mitä?

Silmä kovana myös ulkona

Pidä pentu asioidessanne hihnassa. Jos se on kytkettynä, se ei voi mennä vaimon ruusupenkkiin kakalle tai jujuttaa sinua jahtaamaan sitä. Saat sen ohjattua juuri siihen paikkaan, johon haluat sen aina toimittavan tarpeensa. Muista, koira on tapaeläin.

Varmistu siitä, että pentu todella teki tarpeensa, ennen kuin menette sisälle. Muuten voi käydä niin, että pentu puuhailee ulkona ihan muuta ja unohtaa, miksi ulos on tultu. Takaisin sisälle päästyänne pentu muistaakin hätänsä - ja taas mennään mattopyykille.

Lehdet vai piha?

Jos haluat/sinun on pakko opettaa pentusi ensin käymään asioillaan sisällä sanomalehtien päällä, sinun on hyvä varautua opetusajan pitenemiseen. Koiraa voi sekoittaa se, että sisällä saa käydä pisillä ja kakilla, mutta oikeastaan ei saa. Jos vain mahdollista, opeta pentu suoraan ulos. Jos koira on tottunut pissimään lehdelle eikä oikein osaa ryhtyä asiaan ulkona, voit alussa viedä mukananne jo hieman "käytettyjä" lehtiä alustaksi, jotta pentu saa niistä hajun ja ymmärtää jujun, ja vähentää niiden määrää vähitellen.

Käsky helpottaa elämää

Pentu kannattaa opettaa asioimaan käskystä. Sanaksi voi valita mitä vain (esim. pis-pis, potalle, käy nyt), kunhan se on sama joka kerta. Valitse jokin sellainen ilmaisu, jota ei hävetä sanoa julkisellakaan paikalla. Pennun kyykistyessä toimittamaan asiansa haluamassasi paikassa, sano käskysana pari kertaa. Kun se on valmis, kerro sille sitten miten hieno ja upea pentu se on. Leikkikää yhdessä hetki ja pitäkää hauskaa. Tässä kohti voit päästää pennun hihnasta, jos haluat, tai käydä vaikka kävelyllä. Jos viet pennun heti sisälle asioinnin jälkeen, se oppii pidättelemään viime hetkeen asti, jottei sen ulkoilu keskeytyisi. Opeta sille, että ensin työ, sitten huvi.

Pentuni kakkaa vain omaan pihaan!

Pienet pennut ovat usein arkoja. Ne eivät halua suututtaa isompiaan ja vahvempiaan. Sen takia ne eivät uskalla kakata muualle kuin kotipihaan. Tällöin pentua on turha kävelyttää pitkin ja poikin kyliä, se tekee kuitenkin tekosensa vasta pihassa. Kakkojen kerääminen pihasta on hygienisyyden lisäksi muutenkin hyödyllistä, sillä pennun ulosteen laatua voi samalla tarkkailla. Terveellä koiralla on kiinteä uloste, ja jos se siitä muuksi muuttuu, on hyvä miettiä syitä moiseen - ruokavalion äkillinen muutos? sairaus? stressiä?

Mitä tehdä kun vahinko sattuu?

Ihannetapauksessa teille ei satu yhtään vahinkoa. Ihanne on kuitenkin vain ihanne, ja jonain päivänä kaikista varotoimistasi huolimatta näet pentusi kyykistyvän hädälle neljän seinän sisällä. Hengitä syvään, älä hermostu. Jos säikytät koiran sen ollessa kakalla, se saattaa seuraavan kerran mennä toimittamaan asiansa sohvan taakse. Vasta kun pentu on saanut runsaasti harjoitusta ulos tekemisessä, voit alkaa käyttää voimakkaampia äänenpainoja ja uloskiikutusta. Nappaa pentu syliisi ja kanna se nopeasti pihalle. Kun se tirauttaa sinne viimeiset pisarat, kehu sitä taas upeasta suorituksesta - näinhän se tehdään!

Jos taas huomaat vahingon sattuneen ja koiran jo siirtyneen tekemään muuta, unohda koko asia. Niin koirakin on jo tehnyt. Sille on turha raivota jälkeenpäin, se ei pysty yhdistämään tapahtunutta suuttumukseesi. Kuonon työntäminen kakkaan tai lätäkköön opettaa koiran vain pelkäämään sinua. Se ei nopeuta sisäsiistiksi oppimista. Vahinkokohta kannattaa puhdistaa kunnolla, ettei tuoksu houkuttaisi pentua uudelleen samaan paikkaan. Aikaisemmin käytetyn kohdan valitseminen on vaistonvaraista.

Sain aikuisen koiran, joka pissii sisälle!

Aikuisen koiran opettaminen sisäsiistiksi seurailee samoja linjoja kuin pennunkin. Kehuminen oikeasta suorituksesta on tärkeää. Jos aikuinen koirasi on aiemmin ollut sisäsiisti mutta alkaa yhtäkkiä pissata tai kakata sisälle, vie se eläinlääkärin tarkastettavaksi.

Leikkaamattomat urokset saattavat joissain tilanteissa merkkailla sisällä talossa. Eläimille on täysin luonnollista merkitä oma reviirinsä. Uroksen kastroinnilla on noin 50% mahdollisuus vähentää ongelmaa, mutta jos merkkailu on jatkunut jo pitkään, ei leikkaus yleensä auta paljoa. Sen sijaan tai lisäksi sinun kannattaa vahvistaa koiran tottelevaisuutta osoittaaksesi, että reviiri on sinun, ja jos joku sen merkitsee, se olet sinä.